Kuntavaaleissa määritetään Suomen suunta.

Share |

Keskiviikko 18.7.2012 - Satu Koskinen


Kuluva vuosi on ollut poikkeuksellisen vilkas uusien avauksien tekemisessä - siis poliittisten avausten tekemisessä. Mikään ei tunnu olevan nykyisellään hyvin ja suuruuden ihannointi on saanut ihan uudet mittasuhteet. Poimin tähän muutamia ihmetyksenaiheita, jotka EIVÄT vain mielestäni tunnu oikeilta, tai koko Suomea kehittäviltä keinoilta. 

Hallituksen mukaan toimiva kuntakoko on 20 000 ihmistä. Sillä taataan kunnan tarpeeksi leveät hartiat kantamaan taloudellista vastuuta, lisätään lähidemokratiaa ja turvataan lähipalvelut. Siis kaikki tämä vain rajoja siirtämällä!

Suomessa on 336 kuntaa joista 280:ssä on alle 20 000 asukasta. Elämme siis tällä hetkellä tilanteessa, jossa 56 kuntaa on Suomen hallituksen mukaan vahvoja peruskuntia, jotka pystyvät turvaamaan lähidemokratian ja tuottamaan sosiaali- ja terveyspalvelut. (Tästä asukasluvun vinkkelistä). Näitä vahvoja peruskuntia eivät siis ole esimerkiksi Kauniainen tai Muurame, mikä tuntuu talouslukujen valossa melko ihmeelliseltä.

Yhtenä vahvan kunnan perusteena käytetään työpaikkaomavaraisuutta. Sen tulisi olla 80 %.

Suurin työpaikkaomavaraisuus on (Kuntaliiton tilasto v. 2008) Ahvenanmaalla 188,1 % ja Pienin Lemlandin kunnassa 27,2 %. Keski-Suomessa päästään keskimäärin yli 80 prosenttiin.

Suomi on pitkä maa, joka on melko harvaan asuttu. Välimatkat kehä kolmosen ulkopuolella ovat sitä pidempiä mitä pohjoisemmaksi mennään. Lapissa on sopeuduttu elämään tilanteessa, jossa palvelut ovat satojenkin kilometrien päässä. Me ”etelän elävät” päivittelemme pitkiä välimatkoja siellä käydessämme, mutta kun on lomilta kotiuduttu, asia unohtuu. Kolmesataa kilometriä keskussairaalaan poikkinaisen jalan kanssa saattaa tuntua pitkältä…

Voiko asioita laittaa näin nippuun? Kehittämistamalli, joka sopii kuin nakutettu pääkaupunkiseudulle, ei välttämättä toimi Vehkaperällä.

Huomioni kiinnittyi myös viimeisimpään hallituksen mielestä uudistamista tarvitsevaan paikkaan eli yritystukiin.

Jatkossa kehittämisen painopiste Suomen hallituksen mielestä on kasvuyrityksissä sekä kansainvälistyvissä yrityksissä.

Entäs ne kaikki muut yritykset, ja niissä olevat työpaikat?

Olen Mari Kiviniemen kanssa samaa mieltä hallituksen tarjoamasta kylmästä kyydistä, joka ei kohtele Suomea ja suomalaisia tasapuolisesti, vaan keskittää ihmiset ja palvelut lähelle suuria keskuksia. Sama hallitus murehtii toisaalla keskittämisen mukanaan tuomia ongelmia; asuntopula, tonttipula, syrjäytyminen.

Kuntavaaleissa syksyllä tehdään myös päätöksiä siitä, jatkammeko Suomen kehittämistä tähän edellä kuvattuun suuntaan.

Kuntavaaleissa olen käytettävissä.

Hyvää loppukesää ja tavataan toreilla!

Terveisin Satu

Avainsanat: kuntavaalit, keskittäminen, yrittäjyys