Sinun äänesi, Sinun Eurooppasi.

Maanantai 30.6.2014 - Satu Koskinen

(Julkaistu Viispiikkisessä Kyltäiten mutkasta- sarjassa)

Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen vuodesta 1995. Yhteistä asianhoitoa ja työvoiman, ihmisten ja pääoman vapaata liikkuvuutta on siis kehitetty, opeteltu ja toteutettu jo kohta kaksikymmentä vuotta.

Nuo lähes kaksi vuosikymmentä ovat tuoneet poliittiseen päätöksentekoon mukaan jo uuden sukupolven. Nuoret aikuiset, joiden elämässä koko sen ajan, jonka he muistavat Suomi on kuulunut EU:hun ja raha on ollut euro. Verrattuna mielipiteisiin silloin, kun Suomi liittyi EU:hun, nuorten aikuisten asenne EU:ta kohtaan on mielestäni toisenlainen, mahdollisuuksia etsivä.

Euroopan unioniin kuuluu 28 jäsenvaltiota, sillä on oma lippu ja oma hymni.( Beethovenin 9. sinfoniasta Oodi ilolle). Euroopan Unioni on saanut Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2012. Eurooppa päivää vietetään vuosittain 9.5. EU:n talousarvio on n. 150,9 mrd. € (2013), josta Suomen maksuosuus on yli 12 miljardia euroa vuodessa kaudella 2014 – 2020. Suomi saa EU:lta erilaisina tuki- ja hankerahoina takaisin reilut 9 miljardia vuodessa, joten maksamme jäsenyydestämme enemmän kuin saamme takaisin rahoja. Siitä nimitys nettomaksaja.

 EU käyttää budjetistaan hallintoon noin 6 %, maaseudun kehittämiseen 11 %, suoriin tukiin ja markkinoihin liittyviin menoihin 31 %, koheesioon sekä kasvua ja työllisyyttä edistävään kilpailukykyyn 45 %. EU maailmanlaajuisena toimijana vie 6 % ja kansalaisuus, vapaus ja turvallisuus 1 %.

EU on siis suuren luokan toimija ennen kaikkea työntekijöiden ja yritysten kannalta, mutta myös aluepolitiikan osalta. Se on Suomen kannalta kallis yhteisö johon meidän kannattaa muiden painavien syiden vuoksi kuulua mukaan. Asiantilan ollessa näin, on siis tärkeää, että etujamme ja niitä meidän maksamiamme euroja valvoo joukko valveutuneita suomalaisia edustajia, joilla on käsitys siitä, kuinka tämän puulaakin tulee toimia, jotta nettomaksajakin kokee kustannukset aiheellisiksi. Kriittisyys on tässä yhteisössä sallittua.

Kevään vaaleissa valitaan EU maista kaikkiaan 751 MEPPIÄ eli edustajaa Euroopan parlamenttiin.  Suomesta valitaan 13 edustajaa.

Edellisissä Europarlamenttivaaleissa Suomessa äänestysprosentti jäi noin neljäänkymmeneen.  Asianharrastajien parissa pohditaan päästäänkö tänä vuonna samaan vai tuleeko äänestysprosentti jäämään vieläkin pienemmäksi.

Eurooppa elää taloudellisesti huonoa aikaa. Alijäämät kauppataseissa ovat ongelmana muuallakin kuin Suomessa. Puhutaan, että talouden painopiste on siirtymässä enenevässä määrin itään. Samaan aikaan Krimin kriisi tuo jännitettä EU:n itärajalle, työttömyys on suurta koko Euroopan alueella.

Kuinka EU, jonka tunnuslause muuten on - Moninaisuudessaan yhtenäinen - onnistuu vahvan talouden politiikassa, unohtamatta tavallista EU kansalaista, luomaan turvallisen ja halutun Euroopan, jossa itsenäiset valtiot tekevät yhteistyötä ja kehittävät tätä aluetta eteenpäin. Kuinka toteutetaan Eurooppa, joka kehittyy reunojaan myöten ja on hyvä paikka asua, elää, yrittää ja tehdä työtä, kuten eräs pieni kunta strategiassaan toteaa.

Näissä vaaleissa valitaan osaajia isoon organisaatioon ajamaan Suomen etuja. Korostan vielä, että koko Suomen etua. Demokratiassa meillä on oikeus äänestää. Ei pidetä äänioikeuttamme itsestäänselvyytenä vaan etuoikeutena, joka antaa meille mahdollisuuden vaikuttaa – ihan Euroopassa asti.

Avainsanat: Eu- vaalit 2014