Kunnallisvaaleissa päätetään kuntien itsenäisyydestä!

Maanantai 8.10.2012 - Satu Koskinen

Kunta on kuntalaisia varten. Kunnassa päätetään niistä asioista, jotka ovat lähellä meitä kaikkia. Vesi, tiet, rakentaminen, koulu, päivähoito, terveydenhoito jne.

Päättäjinä ovat tavalliset suomalaiset ihmiset, kunnanvaltuutetut. Kaikilla meillä äänioikeutetuilla on oikeus osallistua siihen vaaliin, jossa nämä päättäjät valitaan.

Käytetään sitä oikeuttamme.

Karstulan Keskusta lähtee kuntavaaleihin vaaliohjelmalla, jossa haluamme korostaa oman kunnan merkitystä. On tärkeää, että päätöksenteko meitä kuntalaisia lähellä olevista asioista on meillä itsellämme. Kuka niistä asioista paremmin tietää, kuin me itse? Yhteistyön tekeminen ympäröivien kuntien ja maakunnan muidenkin kuntien kanssa on tärkeää.

Olemme sen kannalla. Maaseudun kehittäminen tapahtuu yhdessä sopimalla, ei repimällä.

Suomalaiset ikääntyvät. Niin myös Karstuset.  Kyseessä ei ole sairaus, vaan luonnollinen seuraus siitä, että ihmisten elintaso on noussut. Terveydenhuolto on mennyt eteenpäin ja sen seurauksena elämme pidempään.

Näinhän se on ollut tarkoituskin.

Ikääntymisen myötä toimintakyky väistämättä heikkenee ja avuntarve kasvaa. Ihmiset vanhenevat yksilöllisesti. Myös hoidon tulee olla yksilöllistä, ihmisen tarpeita vastaavaa. Hoitoa ja hoivaa tulee saada myös omaan kotiin jatkossakin.

Karstulan Keskusta ajaa vanhusten oikeutta kodinomaiseen asumiseen. 

Lapsiperheet ovat yhteiskunnan voimavara. Kuntaa on kehitettävä niin, että perheiden palvelut vastaavat ajan haasteisiin. Kasvavien lastensuojelun kustannusten hillitsemiseksi perheiden kotipalvelu tulee ottaa takaisin kunnan palveluihin. Asioihin on puututtava ennemmin ajoissa kuin jälkikäteen.

Kuntapalvelut tuotetaan verovaroilla. On tärkeää, että Karstusilla on töitä. Yrittäjyyden merkitys on tässä asiassa tärkeä. Jokainen säilytetty työpaikka ja jokainen uusi työpaikka ovat lottovoittoja, joista kunnassa ollaan ylpeitä. Keskusta on myös yrittäjien puolue. Haluamme olla mukana kehittämässä Karstulan elinkeinopolitiikkaa edelleen siihen suuntaan, että yrittäjänä pysyminen ja yrittäjäksi alkaminen ovat todellisia vaihtoehtoja. Näin turvataan alueellamme työpaikat.

Karstula on maaseutukunta. Erittäin virkeä maaseutukunta, jossa kylien merkitys koko kunnan kehitykselle on erittäin suuri. Haluamme turvata koko kunnan kehittämisen laitoja myöten. Toimivat maatilat ja maaseutuyritykset kylillä takaavat kylien vireänä säilymisen. Tieverkon kunto ja toimivat laajakaistayhteydet ovat perusasioita, jotka kunnassa on pidettävä kunnossa. Teemme työtä näiden asioiden eteen.

Vallalla oleva keskittämispolitiikka on lopetettava ja panostettava kuntien palveluiden, niiden lähellä ihmistä olevien palveluiden kehittämiseen. Karstulan kehittäminen ja eteenpäin vieminen on meille Keskustassa kunnia-asia.

Kunnallisvaaleissa olemme mukana täysillä ja tosissamme. Rakkaudesta kotiseutuun.

Satu Koskinen

Keskustan Karstulan Kunnallisjärjestön puheenjohtaja

Avainsanat: kuntavaalit, vanhukset, lapsiperheet, työ, yrittäjyys, lähipalvelut

Avaussanat Karstulan kunnan 145- vuotis juhlassa

Sunnuntai 30.9.2012 - Satu Koskinen

Karstulan kunta on juhlinut tämän viikon 145- vuotista olemassaoloaan siirtolaisuus- teemalla. Himmelin aulan ovat vallanneet rollupit aiheeseen liittyen. Tiistai-iltana sain olla mukana Siirtolaisuus instituutin luennolla aiheesta Amerikkaan Karstulasta ja maailmalta. Ja kyllähän meiltä paljon Amerikkaan lähdettiinkin. Lähes 4000 karstusta (vähän laskutavasta riippuen) suuntasi kohti uutta mannerta paremman elintason, tasa-arvon tai ihan vaan uuden alun toivossa. Lähtijät olivat pääosin nuoria karstusia.

 Aihe on ajankohtainen edelleenkin. Nuoret lähtevät meiltä maailmalle koulun, työn tai muuten vain uteliaisuuttaan. Osa tulee takaisin, suurempi osa jää maailmalle. Syyt 1800 - 1900 luvun taitteen maastamuuttoon ovat pitkälti samat kuin nykyäänkin.

Karstulan kuntakuvaa tulevat talven aikana värittämään suuret rakennushankkeet. Jäähalli, jonka harjakaisia halliyhtiön tiedon mukaan vietetään jo joulukuun 12 päivä, sekä Linnunlaulun rakennustyömaa, joka lähtee käyntiin lähiaikoina.

Molemmat hankkeet tuovat kuntaamme työtä sekä rakentamisvaiheessa, että valmistuttuaan ja varsinaisen toiminnan käynnistyessä. Mielestäni molemmat hankkeet ovat erinomaisia. Ja molemmat hankkeet ovat kuntamme strategiaakin tukevia. 

Toinen teema, joka tänä juhlavuonna on ajankohtainen kunnassamme, on hyvinvointi. Teema nousi esille oikeastaan jo ideamyllyn tiimoilta, kun kuntalaisaloitteista nousivat selkeästi esille erilaiset harrastamiseen ja ihan tavallisen elämän tukemiseen liittyvät toiveet. Samaan aikaan työryhmä naisia, ja taisi mukana olla muutama mieskin, uurastivat hyvinvointistrategian kimpussa.

Strategia valmistui ja se todettiin erinomaiseksi työvälineeksi, jolla alamme työstää omaan kuntaamme toimintamallia, jolla mm. ennaltaehkäistään syrjäytymistä, puututaan riittävän ajoissa perheiden jaksamiseen ja joka tarjoaa työkalun työikäisen väestön omaehtoiseen omasta kunnosta huolenpitämiseen jo ennen kuin lääkäriä tarvitaan.  Kaikenlaiset kynnykset tulevat tässä toiminnassa olemaan mahdollisimman matalia. Tämän hankkeen tavoitteena on hyvinvoiva karstunen.

Mikäpä muu asia kunnan kannalta olisi tärkeämpää?

Karstula on juhlinut tämän viikon synttäreitään erilaisten kuntalaisille avointen tapahtumien muodossa. Ihmiset ovat tulleet paikalle ja ovat olleet aidosti kiinnostuneita siitä, mitä tapahtui historiassa ja mitä tapahtuu tänään. Toivon, että kun viiden vuoden päästä juhlimme 150-vuotissynttäreitä, olemme edelleenkin paikalla samalla vahvalla kotiseutuhengellä varustettuina ja valmiina tarttumaan niihin haasteisiin, joita tulevaisuus tuo tullessaan.

Karstulassa on pärjätty vaikeinakin aikoina, siis oikeasti vaikeina sota-aikoina, miksi emme pärjäisi myös nyt. Meillä on kaikki edellytykset menestyä kuntana muiden kuntien joukossa. Pidetään siitä porukalla huolta.

Tänään palkitaan kunnan palveluksessa pitkään olleita työntekijöitä. He ovat kaikki palkintonsa ansainneet. Ilman sitä ammattitaitoisten työntekijöiden verkostoa, joka Himmelissä, ja kunnan muissa palvelupisteissä, puurtaa virka-aikaan, ja miten minusta tuntuu, että välillä sen ulkopuolellakin yhteisten asioidemme eteen, emme pärjäisi millään. On tärkeää, että kun suurten ikäluokkien jäädessä ”elakkeelle”, näin karstusittain, pidämme huolen sen hiljaisen tiedon ja taidon siirtymisestä seuraaville sukupolville ja kunnan uusille työntekijöille. Siten kunnan toiminta jatkuisi mahdollisimman sujuvasti eteenpäin.

Näillä muutamilla ajatuksilla haluan toivottaa myös omasta puolestani kaikille teille mukavaa juhlaa 145- vuotiaan Karstulan kunniaksi.

Ihan loppuun lainaan eräästä kuntajuhlasta tältä vaalikaudelta, ala-asteen oppilaiden sloganin:

”Pieni sitkeä Karstula pärjää kyllä!”

 Pidetään nuorten toive korvan takana!

Avainsanat: kotiseutu, hyvinvointi, kunta, työntekijä,

Kuntavaaleissa määritetään Suomen suunta.

Keskiviikko 18.7.2012 - Satu Koskinen

Kuluva vuosi on ollut poikkeuksellisen vilkas uusien avauksien tekemisessä - siis poliittisten avausten tekemisessä. Mikään ei tunnu olevan nykyisellään hyvin ja suuruuden ihannointi on saanut ihan uudet mittasuhteet. Poimin tähän muutamia ihmetyksenaiheita, jotka EIVÄT vain mielestäni tunnu oikeilta, tai koko Suomea kehittäviltä keinoilta. 

Hallituksen mukaan toimiva kuntakoko on 20 000 ihmistä. Sillä taataan kunnan tarpeeksi leveät hartiat kantamaan taloudellista vastuuta, lisätään lähidemokratiaa ja turvataan lähipalvelut. Siis kaikki tämä vain rajoja siirtämällä!

Suomessa on 336 kuntaa joista 280:ssä on alle 20 000 asukasta. Elämme siis tällä hetkellä tilanteessa, jossa 56 kuntaa on Suomen hallituksen mukaan vahvoja peruskuntia, jotka pystyvät turvaamaan lähidemokratian ja tuottamaan sosiaali- ja terveyspalvelut. (Tästä asukasluvun vinkkelistä). Näitä vahvoja peruskuntia eivät siis ole esimerkiksi Kauniainen tai Muurame, mikä tuntuu talouslukujen valossa melko ihmeelliseltä.

Yhtenä vahvan kunnan perusteena käytetään työpaikkaomavaraisuutta. Sen tulisi olla 80 %.

Suurin työpaikkaomavaraisuus on (Kuntaliiton tilasto v. 2008) Ahvenanmaalla 188,1 % ja Pienin Lemlandin kunnassa 27,2 %. Keski-Suomessa päästään keskimäärin yli 80 prosenttiin.

Suomi on pitkä maa, joka on melko harvaan asuttu. Välimatkat kehä kolmosen ulkopuolella ovat sitä pidempiä mitä pohjoisemmaksi mennään. Lapissa on sopeuduttu elämään tilanteessa, jossa palvelut ovat satojenkin kilometrien päässä. Me ”etelän elävät” päivittelemme pitkiä välimatkoja siellä käydessämme, mutta kun on lomilta kotiuduttu, asia unohtuu. Kolmesataa kilometriä keskussairaalaan poikkinaisen jalan kanssa saattaa tuntua pitkältä…

Voiko asioita laittaa näin nippuun? Kehittämistamalli, joka sopii kuin nakutettu pääkaupunkiseudulle, ei välttämättä toimi Vehkaperällä.

Huomioni kiinnittyi myös viimeisimpään hallituksen mielestä uudistamista tarvitsevaan paikkaan eli yritystukiin.

Jatkossa kehittämisen painopiste Suomen hallituksen mielestä on kasvuyrityksissä sekä kansainvälistyvissä yrityksissä.

Entäs ne kaikki muut yritykset, ja niissä olevat työpaikat?

Olen Mari Kiviniemen kanssa samaa mieltä hallituksen tarjoamasta kylmästä kyydistä, joka ei kohtele Suomea ja suomalaisia tasapuolisesti, vaan keskittää ihmiset ja palvelut lähelle suuria keskuksia. Sama hallitus murehtii toisaalla keskittämisen mukanaan tuomia ongelmia; asuntopula, tonttipula, syrjäytyminen.

Kuntavaaleissa syksyllä tehdään myös päätöksiä siitä, jatkammeko Suomen kehittämistä tähän edellä kuvattuun suuntaan.

Kuntavaaleissa olen käytettävissä.

Hyvää loppukesää ja tavataan toreilla!

Terveisin Satu

Avainsanat: kuntavaalit, keskittäminen, yrittäjyys

Kevättä ilmassa

Torstai 29.3.2012 - Satu Koskinen

Räystäs tiputtaa hiljalleen vettä, lumi sulaa ja aurinko lämmittää takinselkää mukavasti. Reilu kuukausi ja pelloilla on ”täysi rähinä” päällä. Eletään parasta vuodenaikaa tässä työssä.

Ennen oikeisiin töihin ryhtymistä on kuitenkin suoritettava jokavuotinen tukihaku. Luetaan tukiopas, joka laajuudessaan lyö taas laudalta edeltäjänsä, etsitään muutokset tälle vuodelle ja painetaan Enteriä. Haku on suoritettu. Tätä osaa työstä en koe kovinkaan mielekkääksi. Pakolliseksi kylläkin, mutten mukavaksi.

Politiikan puolella käymme painia kuntakoosta ja palvelujen hinnoista. Vuosittainen mantra tilinpäätöslukujen ilmestyessä on: ”Näin ei voi jatkua. ”Ensi vuoden suunnitteluun lisähaasteen tuo ennakkotieto siitä, että valtionosuuksia, siis kuntien tuloja, leikataan melko rajusti. Kuitenkaan puhetta ei ole ollut siitä, mitä lakisääteisiä palveluja hallitus aikoo esittää kunnista lakkautettavaksi., kun kerran rahojakin vähentää. Odotellaan, josko ohjeita tulisi. 

Valtionosuuksia kunnat saavat tietyn laskentakaavan mukaan lakisääteisten palvelujen, siis niiden tehtävien, jotka eduskunta kunnille lailla määrää, tuottamiseen. Rahaa ei tule ns. hupulointiin tai väärin perustein.

Kuntarakenneuudistuksen myötä käydään keskustelua, jossa ikään kuin paheksutaan kuntien valtionosuusriippuvuutta. ”On olemassa kuntia, joiden tuloista jopa yli puolet tulee valtionosuuksista”. So what? sanoi kerran entinenkin mies…

Tällaisilla pelisäännöillä sitä on pelattu nyt jo kauan. Ei pitäisi yllättää ketään.

Toinen asia, joka keskustelussa nousee esille, ainakin rivien välissä, on suomen hallituksen epäluottamus suomalaisia kuntapäättäjiä kohtaan. Siinä porukassa, siis niissä kuntapäättäjissä, on ihmisiä, jotka ovat omalla vapaa- ja osin työajallaankin olleet mukana kehittämässä kuntia ja palveluita eteenpäin, niin hyvinä kuin huonoina talousaikoina. Ohjeistukset ja lait ovat edelleenkin tulleet sieltä eduskunnasta käsin ja niihin ohjeisiin ja lakeihin, aika ajoin melko haasteellisiin, on sitten kunnissa tartuttu ja lähdetty viemään niitä eteenpäin. Nyt tuntuu siltä, että kaikki on tehty väärin ja laiva on paitsi käännettävä toiseen suuntaan niin myös muutettava äänieristetyksi.

Kohti jotain tiettyä päämäärää, sivuille vilkuilematta ja soraääniä kuuntelematta, hinnalla millä hyvänsä halutaan mennä.

Unohtuuko kuntalaisten kuuleminen? Ja minkälaiset vaikutukset tällä välinpitämättömyydellä on?

Kevätterveisin,

Satu

 

Avainsanat: valtionosuudet, kuntapäättäjä