Kunnallisvaaleissa päätetään kuntien itsenäisyydestä!

Maanantai 8.10.2012 - Satu Koskinen

Kunta on kuntalaisia varten. Kunnassa päätetään niistä asioista, jotka ovat lähellä meitä kaikkia. Vesi, tiet, rakentaminen, koulu, päivähoito, terveydenhoito jne.

Päättäjinä ovat tavalliset suomalaiset ihmiset, kunnanvaltuutetut. Kaikilla meillä äänioikeutetuilla on oikeus osallistua siihen vaaliin, jossa nämä päättäjät valitaan.

Käytetään sitä oikeuttamme.

Karstulan Keskusta lähtee kuntavaaleihin vaaliohjelmalla, jossa haluamme korostaa oman kunnan merkitystä. On tärkeää, että päätöksenteko meitä kuntalaisia lähellä olevista asioista on meillä itsellämme. Kuka niistä asioista paremmin tietää, kuin me itse? Yhteistyön tekeminen ympäröivien kuntien ja maakunnan muidenkin kuntien kanssa on tärkeää.

Olemme sen kannalla. Maaseudun kehittäminen tapahtuu yhdessä sopimalla, ei repimällä.

Suomalaiset ikääntyvät. Niin myös Karstuset.  Kyseessä ei ole sairaus, vaan luonnollinen seuraus siitä, että ihmisten elintaso on noussut. Terveydenhuolto on mennyt eteenpäin ja sen seurauksena elämme pidempään.

Näinhän se on ollut tarkoituskin.

Ikääntymisen myötä toimintakyky väistämättä heikkenee ja avuntarve kasvaa. Ihmiset vanhenevat yksilöllisesti. Myös hoidon tulee olla yksilöllistä, ihmisen tarpeita vastaavaa. Hoitoa ja hoivaa tulee saada myös omaan kotiin jatkossakin.

Karstulan Keskusta ajaa vanhusten oikeutta kodinomaiseen asumiseen. 

Lapsiperheet ovat yhteiskunnan voimavara. Kuntaa on kehitettävä niin, että perheiden palvelut vastaavat ajan haasteisiin. Kasvavien lastensuojelun kustannusten hillitsemiseksi perheiden kotipalvelu tulee ottaa takaisin kunnan palveluihin. Asioihin on puututtava ennemmin ajoissa kuin jälkikäteen.

Kuntapalvelut tuotetaan verovaroilla. On tärkeää, että Karstusilla on töitä. Yrittäjyyden merkitys on tässä asiassa tärkeä. Jokainen säilytetty työpaikka ja jokainen uusi työpaikka ovat lottovoittoja, joista kunnassa ollaan ylpeitä. Keskusta on myös yrittäjien puolue. Haluamme olla mukana kehittämässä Karstulan elinkeinopolitiikkaa edelleen siihen suuntaan, että yrittäjänä pysyminen ja yrittäjäksi alkaminen ovat todellisia vaihtoehtoja. Näin turvataan alueellamme työpaikat.

Karstula on maaseutukunta. Erittäin virkeä maaseutukunta, jossa kylien merkitys koko kunnan kehitykselle on erittäin suuri. Haluamme turvata koko kunnan kehittämisen laitoja myöten. Toimivat maatilat ja maaseutuyritykset kylillä takaavat kylien vireänä säilymisen. Tieverkon kunto ja toimivat laajakaistayhteydet ovat perusasioita, jotka kunnassa on pidettävä kunnossa. Teemme työtä näiden asioiden eteen.

Vallalla oleva keskittämispolitiikka on lopetettava ja panostettava kuntien palveluiden, niiden lähellä ihmistä olevien palveluiden kehittämiseen. Karstulan kehittäminen ja eteenpäin vieminen on meille Keskustassa kunnia-asia.

Kunnallisvaaleissa olemme mukana täysillä ja tosissamme. Rakkaudesta kotiseutuun.

Satu Koskinen

Keskustan Karstulan Kunnallisjärjestön puheenjohtaja

Avainsanat: kuntavaalit, vanhukset, lapsiperheet, työ, yrittäjyys, lähipalvelut

Kuntavaaleissa määritetään Suomen suunta.

Keskiviikko 18.7.2012 - Satu Koskinen

Kuluva vuosi on ollut poikkeuksellisen vilkas uusien avauksien tekemisessä - siis poliittisten avausten tekemisessä. Mikään ei tunnu olevan nykyisellään hyvin ja suuruuden ihannointi on saanut ihan uudet mittasuhteet. Poimin tähän muutamia ihmetyksenaiheita, jotka EIVÄT vain mielestäni tunnu oikeilta, tai koko Suomea kehittäviltä keinoilta. 

Hallituksen mukaan toimiva kuntakoko on 20 000 ihmistä. Sillä taataan kunnan tarpeeksi leveät hartiat kantamaan taloudellista vastuuta, lisätään lähidemokratiaa ja turvataan lähipalvelut. Siis kaikki tämä vain rajoja siirtämällä!

Suomessa on 336 kuntaa joista 280:ssä on alle 20 000 asukasta. Elämme siis tällä hetkellä tilanteessa, jossa 56 kuntaa on Suomen hallituksen mukaan vahvoja peruskuntia, jotka pystyvät turvaamaan lähidemokratian ja tuottamaan sosiaali- ja terveyspalvelut. (Tästä asukasluvun vinkkelistä). Näitä vahvoja peruskuntia eivät siis ole esimerkiksi Kauniainen tai Muurame, mikä tuntuu talouslukujen valossa melko ihmeelliseltä.

Yhtenä vahvan kunnan perusteena käytetään työpaikkaomavaraisuutta. Sen tulisi olla 80 %.

Suurin työpaikkaomavaraisuus on (Kuntaliiton tilasto v. 2008) Ahvenanmaalla 188,1 % ja Pienin Lemlandin kunnassa 27,2 %. Keski-Suomessa päästään keskimäärin yli 80 prosenttiin.

Suomi on pitkä maa, joka on melko harvaan asuttu. Välimatkat kehä kolmosen ulkopuolella ovat sitä pidempiä mitä pohjoisemmaksi mennään. Lapissa on sopeuduttu elämään tilanteessa, jossa palvelut ovat satojenkin kilometrien päässä. Me ”etelän elävät” päivittelemme pitkiä välimatkoja siellä käydessämme, mutta kun on lomilta kotiuduttu, asia unohtuu. Kolmesataa kilometriä keskussairaalaan poikkinaisen jalan kanssa saattaa tuntua pitkältä…

Voiko asioita laittaa näin nippuun? Kehittämistamalli, joka sopii kuin nakutettu pääkaupunkiseudulle, ei välttämättä toimi Vehkaperällä.

Huomioni kiinnittyi myös viimeisimpään hallituksen mielestä uudistamista tarvitsevaan paikkaan eli yritystukiin.

Jatkossa kehittämisen painopiste Suomen hallituksen mielestä on kasvuyrityksissä sekä kansainvälistyvissä yrityksissä.

Entäs ne kaikki muut yritykset, ja niissä olevat työpaikat?

Olen Mari Kiviniemen kanssa samaa mieltä hallituksen tarjoamasta kylmästä kyydistä, joka ei kohtele Suomea ja suomalaisia tasapuolisesti, vaan keskittää ihmiset ja palvelut lähelle suuria keskuksia. Sama hallitus murehtii toisaalla keskittämisen mukanaan tuomia ongelmia; asuntopula, tonttipula, syrjäytyminen.

Kuntavaaleissa syksyllä tehdään myös päätöksiä siitä, jatkammeko Suomen kehittämistä tähän edellä kuvattuun suuntaan.

Kuntavaaleissa olen käytettävissä.

Hyvää loppukesää ja tavataan toreilla!

Terveisin Satu

Avainsanat: kuntavaalit, keskittäminen, yrittäjyys