Hei mitä me ootetaan?

Torstai 31.7.2014 - Satu Koskinen

Kesän uutisanti on ollut pääsääntöisesti mollivoittoista – sotaa, siviiliuhreja ja irtisanomisia.

On todettava, että maamme uusi hallitus on kovan haasteen edessä. Molemmat edellä mainitut uutisaiheet vaikuttavat myös maamme talouteen - Sota epäsuorasti ja irtisanomiset suoraan. Sodan aiheuttamat pakotteet eivät kuulemma merkittävästi vaikuta Suomalaisiin yrityksiin. Näin varmasti onkin, ellei satu olemaan juuri siinä yrityksessä, isossa tai pienessä, johon ne pakotteet sitten vaikuttavat. Alihankkijaverkostot ovat myös vaarassa saada osumia. Nähtäväksi jää.

Tartun tällä kertaa tuohon työllisyysaiheeseen. Microsoftin irtisanomiset ja Nokian tulevat irtisanomiset vaikuttavat Ouluun ja oululaisten elämään rajusti. Yli tuhat ihmistä jää vailla työtä.

On alueelle kuin alueelle lottovoitto kun saadaan yritysporukkaan mukaan suuri kansainvälinen toimija, jonka odotetaan paitsi työllistävän niin myös tekevän Suomea ja osaamistamme tunnetuksi maailmalla. On hieno asia, että Suomi kiinnostaa isoja ulkomaisia yrityksiä.

Asian varjopuoli on se, että kun iso kaatuu tai alkaa saneeraamaan puhutaan myös isoilla numeroilla. Isoihin ongelmiin käytetään isoja konsteja. Pienen kansantalouden osalta vaikutukset näkyvät koko maassa. Yhteiskuntavastuusta ei näissä saneerauksissa ole tietoakaan.  ”Nehän ovat niitä isoja kansainvälisiä yrityksiä, jotka tekevät bisnestä siellä, missä se kannattaa. Kun yhdessä paikassa kannatus loppuu, siirrytään seuraavaan. Niin se vaan on.”

Ja näinhän se on.

Suomessa on tällä hetkellä (kesäkuun lopussa) 337 200 työtöntä työnhakijaa. Määrä on kasvanut viime vuodesta 35 500. Alle 25-vuotiaita työnhakijoita on 50 200, joka nuorisotakuusta huolimatta on 5300 nuorta enemmän kuin 2013. Ovatko hyvät kelit ja pitkät kesälomat saaneet tämän asian unohtumaan? Mielestäni tämä on väärin. Työllisyystilanteen parantamiseen – siis ei työttömyyden hoitamiseen, vaan siihen, että ihmiset saavat oikeita töitä – pitää panostaa.

Suomessa on 322 183 yritystä, jotka työllistivät vuonna 2012 1,4 miljoonaa ihmistä. Näistä työllistyneistä 37 % työskenteli suuryrityksissä (yli 250 työntekijää) ja loput mikro tai pk- yrityksissä. Viime vuosikymmenenä uusia työpaikkoja on syntynyt eniten pk-yrityksiin.

Oulun irtisanomisten jälkeen tarjolla on ammattitaitoisia insinöörejä ja ICT- osaajia. Heille töitä löytyisi vaikka heti suomalaisen terveydenhuollon atk-ohjelmien muuttamisessa tähän päivään – toimiviksi ja helpoiksi käyttää. Joka ikisen juhlapuheen viimeistään keskivaiheilla on mainittu Suomessa oleva merkittävä paitsi biotalouden osaaminen niin myös käytettävissä olevat luonnonvarat tämän asian jatkojalostamiseksi. Nämä juhlapuheet pitää toteuttaa!

Vähemmän sanoja ja enemmän tekoja odotetaan nyt Suomen hallitukselta.

Suomessa tarvitaan uusia yrityksiä tätä työttömyyttä vähentämään. Vahva veikkaus on, että suomalaisia pk- yrityksiä nämäkin tulevat olemaan. Panoksia tarvitaan siihen suuntaan!

Nähdään, Satu

Avainsanat: työllisyys, yrittäjyys

Kunnallisvaaleissa päätetään kuntien itsenäisyydestä!

Maanantai 8.10.2012 - Satu Koskinen

Kunta on kuntalaisia varten. Kunnassa päätetään niistä asioista, jotka ovat lähellä meitä kaikkia. Vesi, tiet, rakentaminen, koulu, päivähoito, terveydenhoito jne.

Päättäjinä ovat tavalliset suomalaiset ihmiset, kunnanvaltuutetut. Kaikilla meillä äänioikeutetuilla on oikeus osallistua siihen vaaliin, jossa nämä päättäjät valitaan.

Käytetään sitä oikeuttamme.

Karstulan Keskusta lähtee kuntavaaleihin vaaliohjelmalla, jossa haluamme korostaa oman kunnan merkitystä. On tärkeää, että päätöksenteko meitä kuntalaisia lähellä olevista asioista on meillä itsellämme. Kuka niistä asioista paremmin tietää, kuin me itse? Yhteistyön tekeminen ympäröivien kuntien ja maakunnan muidenkin kuntien kanssa on tärkeää.

Olemme sen kannalla. Maaseudun kehittäminen tapahtuu yhdessä sopimalla, ei repimällä.

Suomalaiset ikääntyvät. Niin myös Karstuset.  Kyseessä ei ole sairaus, vaan luonnollinen seuraus siitä, että ihmisten elintaso on noussut. Terveydenhuolto on mennyt eteenpäin ja sen seurauksena elämme pidempään.

Näinhän se on ollut tarkoituskin.

Ikääntymisen myötä toimintakyky väistämättä heikkenee ja avuntarve kasvaa. Ihmiset vanhenevat yksilöllisesti. Myös hoidon tulee olla yksilöllistä, ihmisen tarpeita vastaavaa. Hoitoa ja hoivaa tulee saada myös omaan kotiin jatkossakin.

Karstulan Keskusta ajaa vanhusten oikeutta kodinomaiseen asumiseen. 

Lapsiperheet ovat yhteiskunnan voimavara. Kuntaa on kehitettävä niin, että perheiden palvelut vastaavat ajan haasteisiin. Kasvavien lastensuojelun kustannusten hillitsemiseksi perheiden kotipalvelu tulee ottaa takaisin kunnan palveluihin. Asioihin on puututtava ennemmin ajoissa kuin jälkikäteen.

Kuntapalvelut tuotetaan verovaroilla. On tärkeää, että Karstusilla on töitä. Yrittäjyyden merkitys on tässä asiassa tärkeä. Jokainen säilytetty työpaikka ja jokainen uusi työpaikka ovat lottovoittoja, joista kunnassa ollaan ylpeitä. Keskusta on myös yrittäjien puolue. Haluamme olla mukana kehittämässä Karstulan elinkeinopolitiikkaa edelleen siihen suuntaan, että yrittäjänä pysyminen ja yrittäjäksi alkaminen ovat todellisia vaihtoehtoja. Näin turvataan alueellamme työpaikat.

Karstula on maaseutukunta. Erittäin virkeä maaseutukunta, jossa kylien merkitys koko kunnan kehitykselle on erittäin suuri. Haluamme turvata koko kunnan kehittämisen laitoja myöten. Toimivat maatilat ja maaseutuyritykset kylillä takaavat kylien vireänä säilymisen. Tieverkon kunto ja toimivat laajakaistayhteydet ovat perusasioita, jotka kunnassa on pidettävä kunnossa. Teemme työtä näiden asioiden eteen.

Vallalla oleva keskittämispolitiikka on lopetettava ja panostettava kuntien palveluiden, niiden lähellä ihmistä olevien palveluiden kehittämiseen. Karstulan kehittäminen ja eteenpäin vieminen on meille Keskustassa kunnia-asia.

Kunnallisvaaleissa olemme mukana täysillä ja tosissamme. Rakkaudesta kotiseutuun.

Satu Koskinen

Keskustan Karstulan Kunnallisjärjestön puheenjohtaja

Avainsanat: kuntavaalit, vanhukset, lapsiperheet, työ, yrittäjyys, lähipalvelut

Avaussanat Karstulan kunnan 145- vuotis juhlassa

Sunnuntai 30.9.2012 - Satu Koskinen

Karstulan kunta on juhlinut tämän viikon 145- vuotista olemassaoloaan siirtolaisuus- teemalla. Himmelin aulan ovat vallanneet rollupit aiheeseen liittyen. Tiistai-iltana sain olla mukana Siirtolaisuus instituutin luennolla aiheesta Amerikkaan Karstulasta ja maailmalta. Ja kyllähän meiltä paljon Amerikkaan lähdettiinkin. Lähes 4000 karstusta (vähän laskutavasta riippuen) suuntasi kohti uutta mannerta paremman elintason, tasa-arvon tai ihan vaan uuden alun toivossa. Lähtijät olivat pääosin nuoria karstusia.

 Aihe on ajankohtainen edelleenkin. Nuoret lähtevät meiltä maailmalle koulun, työn tai muuten vain uteliaisuuttaan. Osa tulee takaisin, suurempi osa jää maailmalle. Syyt 1800 - 1900 luvun taitteen maastamuuttoon ovat pitkälti samat kuin nykyäänkin.

Karstulan kuntakuvaa tulevat talven aikana värittämään suuret rakennushankkeet. Jäähalli, jonka harjakaisia halliyhtiön tiedon mukaan vietetään jo joulukuun 12 päivä, sekä Linnunlaulun rakennustyömaa, joka lähtee käyntiin lähiaikoina.

Molemmat hankkeet tuovat kuntaamme työtä sekä rakentamisvaiheessa, että valmistuttuaan ja varsinaisen toiminnan käynnistyessä. Mielestäni molemmat hankkeet ovat erinomaisia. Ja molemmat hankkeet ovat kuntamme strategiaakin tukevia. 

Toinen teema, joka tänä juhlavuonna on ajankohtainen kunnassamme, on hyvinvointi. Teema nousi esille oikeastaan jo ideamyllyn tiimoilta, kun kuntalaisaloitteista nousivat selkeästi esille erilaiset harrastamiseen ja ihan tavallisen elämän tukemiseen liittyvät toiveet. Samaan aikaan työryhmä naisia, ja taisi mukana olla muutama mieskin, uurastivat hyvinvointistrategian kimpussa.

Strategia valmistui ja se todettiin erinomaiseksi työvälineeksi, jolla alamme työstää omaan kuntaamme toimintamallia, jolla mm. ennaltaehkäistään syrjäytymistä, puututaan riittävän ajoissa perheiden jaksamiseen ja joka tarjoaa työkalun työikäisen väestön omaehtoiseen omasta kunnosta huolenpitämiseen jo ennen kuin lääkäriä tarvitaan.  Kaikenlaiset kynnykset tulevat tässä toiminnassa olemaan mahdollisimman matalia. Tämän hankkeen tavoitteena on hyvinvoiva karstunen.

Mikäpä muu asia kunnan kannalta olisi tärkeämpää?

Karstula on juhlinut tämän viikon synttäreitään erilaisten kuntalaisille avointen tapahtumien muodossa. Ihmiset ovat tulleet paikalle ja ovat olleet aidosti kiinnostuneita siitä, mitä tapahtui historiassa ja mitä tapahtuu tänään. Toivon, että kun viiden vuoden päästä juhlimme 150-vuotissynttäreitä, olemme edelleenkin paikalla samalla vahvalla kotiseutuhengellä varustettuina ja valmiina tarttumaan niihin haasteisiin, joita tulevaisuus tuo tullessaan.

Karstulassa on pärjätty vaikeinakin aikoina, siis oikeasti vaikeina sota-aikoina, miksi emme pärjäisi myös nyt. Meillä on kaikki edellytykset menestyä kuntana muiden kuntien joukossa. Pidetään siitä porukalla huolta.

Tänään palkitaan kunnan palveluksessa pitkään olleita työntekijöitä. He ovat kaikki palkintonsa ansainneet. Ilman sitä ammattitaitoisten työntekijöiden verkostoa, joka Himmelissä, ja kunnan muissa palvelupisteissä, puurtaa virka-aikaan, ja miten minusta tuntuu, että välillä sen ulkopuolellakin yhteisten asioidemme eteen, emme pärjäisi millään. On tärkeää, että kun suurten ikäluokkien jäädessä ”elakkeelle”, näin karstusittain, pidämme huolen sen hiljaisen tiedon ja taidon siirtymisestä seuraaville sukupolville ja kunnan uusille työntekijöille. Siten kunnan toiminta jatkuisi mahdollisimman sujuvasti eteenpäin.

Näillä muutamilla ajatuksilla haluan toivottaa myös omasta puolestani kaikille teille mukavaa juhlaa 145- vuotiaan Karstulan kunniaksi.

Ihan loppuun lainaan eräästä kuntajuhlasta tältä vaalikaudelta, ala-asteen oppilaiden sloganin:

”Pieni sitkeä Karstula pärjää kyllä!”

 Pidetään nuorten toive korvan takana!

Avainsanat: kotiseutu, hyvinvointi, kunta, työntekijä,

Avauspuheenvuoroni kansallisen Veteraanipäivän juhlassa 27.4.2012

Perjantai 27.4.2012 - Satu Koskinen

Arvoisat sotiemme veteraanit, Lotat,miehet ja naiset, hyvä juhlayleisö.

Kansallista sotaveteraanien päivää on juhlittu vuodesta 1987.

Tällä kertaa päivän teema on

"Jälleenrakentamisen sankarit".

Ja sitähän te - kunnioitetut sotiemme veteraanit olette. 

Suomi elää- jälleen- rakennemuutoksen aikaa. Vallalla on ajatus keskittyneestä Suomesta, jossa ihmiset siirtyvät, valtion rohkaisemana, lähelle palveluita, jotta saavutetaan kustannussäästöjä.

Samaan aikaan kaupunkiseuduilla puhutaan liian nopeasta väestökasvusta, joka vaikeuttaa rakentamista ja liikennettä.

Tarvittaisiin lisää tilaa elämiseen.

Karstula näyttäytyy tässäkin asiassa hyvässä valossa.

Meillä on tilaa elää. Asunnon täältä saa kohtuullisella hinnalla, kirkolta tai sivukyliltä. Harrastusmahdollisuudet ovat hyvät, kaikenikäisille. Löytyy kulttuuritapahtumia ja toisaalta kaunista luontoa, jossa voi nauttia puhtaasta ilmasta ja vaikkapa vain hiljaisuudesta.

Meiltä puuttuu työtä.

Tarvittaisiin uusia yrityksiä ja sitä kautta uusia työmahdollisuuksia seudullemme. Tämän päivän uudisraivaajien tulisi olla yhtä rohkeita ja ennakkoluulottomia, niin kuin tekin- Kunnioitetut veteraanimme- aikoinaan olitte.

On helppoa kehittämistä sijoittaa sinne, missä kehitystä tapahtuu joka tapauksessa. Kahden miljoonan investointiraha suurkaupunkiin hukkuu byrokratiaan ja välillisiin kustannuksiin. Kahdella miljoonalla pienellä paikkakunnalla luodaan uusia alkuja ja avauksia, jotka näkyvät varmasti paikkakunnan työllisyystilanteessa kauan. Olisi rohkeaa kääntää ajattelu tässä kohdassa toisinpäin. Julkisella rahalla tehtäviä hankkeita tulisi enenevässä määrin siirtää niille alueille, joilla työllisyys tai ikärakenne sitä vaatii. 

Olisi kunnalle kuin kunnalle lottovoitto saada alueelleen sata henkeä työllistävä konttorirakennus. Miksi nämä lottovoitot aina menevät kaupunkeihin?

Juhlapuheissa Suomi halutaan pitää asuttuna reunojaan myöten.

Niin tässäkin puheessa.

Keskittäminen ja kaupungistaminen eivät ole ratkaisu hyvinvoivaan ja tasaisesti kehittyvään Suomeen. Myös maaseudulle tulee antaa mahdollisuus kasvaa ja kehittyä.

Arvoisat Sotiemme veteraanit,

Me jälkipolvet olemme teille velkaa sen, että pidämme tästä kansallisomaisuudestamme Suomesta hyvää huolta. Periaate, että talo jätetään uudelle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin se oli kun se itse otettiin vastaan, on edelleen paras oppi liiketaloudessa.

Arvoisa juhlayleisö,

näillä sanoilla haluan toivottaa Teille hyvää kansallista veteraanipäivää.

Avainsanat: alueellinen tasa-arvoisuus, yrittäjyys, työ

Tervehdyssanat joulukadun avajaisissa

Lauantai 3.12.2011 - Satu Koskinen

Hyvää iltapäivää karstuset!

Vuosi on mennyt todella nopeasti ja taas on joulu tulossa. Ensilumi antoi jo pikkuisen ennakkoa joulutunnelmasta, mutta ilo oli lyhytaikainen.

Joulunodotus alkaa näkyä jo kaupoissakin. Suklaalavat ovat saapuneet jo aikoja sitten, joulukoristeita on ja ennen kaikkea pikkuväkeä parveilee mielenkiintoisten lelupakkausten vierellä, nenä paketissa kiinni. Osaakohan se pukki tehdä mulle just tommosen jutun? Eletään jänniä aikoja!

Pitäisi olla kiltti ja kunnollinen. Joskus, tosi harvoin tietty, se meinaa olla vaikeaa.

Tämä koskee tietysti myös meitä aikuisia.

Joulukuu on alalla kuin alalla kiireinen kuukausi. Kaikki mahdolliset kokoukset, palaverit, tilaukset ja tehtävät kasaantuvat vuoden loppuun. Työpäivät venyvät ja ennen joulua alkaa akku olla jo tyhjä ja joulumieli on jossain kaukana.  Mutta tämä kuuluu jouluun. Jouluaattoillan rauhallisuus tuntuu mahtavalta tiiviin työrupeaman jälkeen.

Monen mielestä joulussa parasta on yhdessäolo perheen tai kavereiden kanssa. Pienille, ja joillekin isoillekin, lahjat ovat tärkeitä. Jouluun kuuluu omat perinteensä, jotka tekevät joulusta odottamisen arvoisen juhlan.

Joululla on toinenkin puolensa.  Joulu on varsinainen työn juhla.

Joulupukin paja työllistää vuosittain 10000 ihmistä. Tonttujen jouluun käyttämä raha on keskimäärin 465€.

Karstulassa tämän tutkimuksen mukaan puhutaan noin puolentoista miljoonan euron summasta.

Jouluun kuuluu olennaisena osana ruoka - suomalainen, perinteinen ruoka. Erityisen ilahduttavaa oli kuulla, että juhlapöydän kunkku eli kinkku on yli 90 prosenttisesti kotimainen. Laatikoiden osalta kotimaisuusaste taitaa olla sata.

Kunnan tervehdykseen on perinteisesti tainnut kuulua kehotus käyttää joulunkin alla oman kunnan yrittäjien palveluita ja tuotteita. Niin tänäkin vuonna.

Meillä karstusilla on etuoikeus asua kunnassa, josta löytyy väkimäärään suhteutettuna yllättävän paljon erikoisliikkeitä, siis muitakin liikkeitä, kuin ruokakauppoja.  Reilu vuosi sitten pidetyn ideamyllyn yhteydessä kuntalaiset esittivät paljon toiveita, jotka kohdistuivat nimenomaan yritysten tuote- ja palveluvalikoimaan.

Paras tapa turvata tai jopa parantaa palveluita, tarkoitan tässä nimenomaan yrityselämän palveluita, on käyttää niitä. Kaikkea ei aina heti hyllystä löydy, mutta kysymällä asia saattaa hoitua muutamassa päivässä.

Mieleen tulee kyltti erään karstusen yrittäjän seinällä: Mahdottoman teemme heti, ihmeiden tekeminen kestää vähän aikaa.

Jokainen euro, joka kannetaan kuntamme ulkopuolelle, sinne mistä halvemmalla saadaan, on pois omasta hyvinvoinnistamme.

Kylänraitilla on alkanut tapahtua. Linnunlaulun talon purkaminen on lähtenyt käyntiin. Viimeistään keväällä 2012 tontilla aloitetaan rakennustyöt uuden kiinteistön osalta. Paikalle on tulossa asuinhuoneistoja ja katutasoon liikehuoneistoja.  Kiinteistö tuo paitsi rakentuessaan työtä niin valmistuessaan uutta ilmettä keskustan katukuvaan. Se kertoo myös yrittäjien tahdosta kehittää Karstulaa.

Karstulan kunnan puolesta toivotan teille kaikille rauhallista ja mukavaa joulunodotusta.

Avainsanat: työ, yrittäjyys, joulu