Hei mitä me ootetaan?

Torstai 31.7.2014 - Satu Koskinen

Kesän uutisanti on ollut pääsääntöisesti mollivoittoista – sotaa, siviiliuhreja ja irtisanomisia.

On todettava, että maamme uusi hallitus on kovan haasteen edessä. Molemmat edellä mainitut uutisaiheet vaikuttavat myös maamme talouteen - Sota epäsuorasti ja irtisanomiset suoraan. Sodan aiheuttamat pakotteet eivät kuulemma merkittävästi vaikuta Suomalaisiin yrityksiin. Näin varmasti onkin, ellei satu olemaan juuri siinä yrityksessä, isossa tai pienessä, johon ne pakotteet sitten vaikuttavat. Alihankkijaverkostot ovat myös vaarassa saada osumia. Nähtäväksi jää.

Tartun tällä kertaa tuohon työllisyysaiheeseen. Microsoftin irtisanomiset ja Nokian tulevat irtisanomiset vaikuttavat Ouluun ja oululaisten elämään rajusti. Yli tuhat ihmistä jää vailla työtä.

On alueelle kuin alueelle lottovoitto kun saadaan yritysporukkaan mukaan suuri kansainvälinen toimija, jonka odotetaan paitsi työllistävän niin myös tekevän Suomea ja osaamistamme tunnetuksi maailmalla. On hieno asia, että Suomi kiinnostaa isoja ulkomaisia yrityksiä.

Asian varjopuoli on se, että kun iso kaatuu tai alkaa saneeraamaan puhutaan myös isoilla numeroilla. Isoihin ongelmiin käytetään isoja konsteja. Pienen kansantalouden osalta vaikutukset näkyvät koko maassa. Yhteiskuntavastuusta ei näissä saneerauksissa ole tietoakaan.  ”Nehän ovat niitä isoja kansainvälisiä yrityksiä, jotka tekevät bisnestä siellä, missä se kannattaa. Kun yhdessä paikassa kannatus loppuu, siirrytään seuraavaan. Niin se vaan on.”

Ja näinhän se on.

Suomessa on tällä hetkellä (kesäkuun lopussa) 337 200 työtöntä työnhakijaa. Määrä on kasvanut viime vuodesta 35 500. Alle 25-vuotiaita työnhakijoita on 50 200, joka nuorisotakuusta huolimatta on 5300 nuorta enemmän kuin 2013. Ovatko hyvät kelit ja pitkät kesälomat saaneet tämän asian unohtumaan? Mielestäni tämä on väärin. Työllisyystilanteen parantamiseen – siis ei työttömyyden hoitamiseen, vaan siihen, että ihmiset saavat oikeita töitä – pitää panostaa.

Suomessa on 322 183 yritystä, jotka työllistivät vuonna 2012 1,4 miljoonaa ihmistä. Näistä työllistyneistä 37 % työskenteli suuryrityksissä (yli 250 työntekijää) ja loput mikro tai pk- yrityksissä. Viime vuosikymmenenä uusia työpaikkoja on syntynyt eniten pk-yrityksiin.

Oulun irtisanomisten jälkeen tarjolla on ammattitaitoisia insinöörejä ja ICT- osaajia. Heille töitä löytyisi vaikka heti suomalaisen terveydenhuollon atk-ohjelmien muuttamisessa tähän päivään – toimiviksi ja helpoiksi käyttää. Joka ikisen juhlapuheen viimeistään keskivaiheilla on mainittu Suomessa oleva merkittävä paitsi biotalouden osaaminen niin myös käytettävissä olevat luonnonvarat tämän asian jatkojalostamiseksi. Nämä juhlapuheet pitää toteuttaa!

Vähemmän sanoja ja enemmän tekoja odotetaan nyt Suomen hallitukselta.

Suomessa tarvitaan uusia yrityksiä tätä työttömyyttä vähentämään. Vahva veikkaus on, että suomalaisia pk- yrityksiä nämäkin tulevat olemaan. Panoksia tarvitaan siihen suuntaan!

Nähdään, Satu

Avainsanat: työllisyys, yrittäjyys

Tarvitsemme työtä, kasvua ja yrittäjyyttä!

Lauantai 15.2.2014 - Satu Koskinen

Suomalaisista yrityksistä 99,8 % on pk-yrityksiä. 

Jotta taloutemme lähtisi kasvuun ja työpaikkoja tulisi lisää, olisi näissä yrityksissä saatava positiivista nostetta aikaan. Innovaatioita, uusia tuotteita ja ennen kaikkea uusia vientituotteita, jotta luotaisiin työtä, kasvua ja hyvinvointia.

Yritykset tarvitsevat lisää tuloja kassaansa kaiken tämän aikaansaamiseksi.

Alueeltamme vietiin yrityksiltä investointitukia pois 7 miljoonaa. Hankerahoituksessa sovitusta huolimatta, emme ole enää harvaanasuttua aluetta, vaan kuulumme samanlaiseen alueeseen kuin vaikkapa Oulu.

Ei oikein aukea.

Mitä haittaa olisi siitä, että kehittäisimme eri alueiden vahvuuksia niiden omista lähtökohdista, tosiasiat tunnustaen. Harvalla on lompakossaan tarvittava alkupääoma yrityksen perustamiseen puhumattakaan uusien innovaatioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon.  

Biotalous. Bioenergia. Cleantech.  ”Metsät matkailun voimavarana”, ”Suomesta Luomun luvattu maa” jne. Ne jäävät sanoiksi ja aikeiksi yrittäjyydestä kertovaan tietokirjallisuuteen tai hankeraporttiin ellei meiltä löydy asioiden ja ideoiden loppuun asti viemiseksi uskallusta, tahtoa ja rahoitusta. Tarvitaan tahtoa olla ensimmäisiä sekä uskallusta luopua liiasta säätelystä ja sen hidastavasta vaikutuksesta.

Todellisen riskin yrittäjyydessä kantavat yrittäjät itse. Kunnioitetaan sitä.

Nähdään,

Satu

 

Avainsanat: yrittäjyys

Kunnallisvaaleissa päätetään kuntien itsenäisyydestä!

Maanantai 8.10.2012 - Satu Koskinen

Kunta on kuntalaisia varten. Kunnassa päätetään niistä asioista, jotka ovat lähellä meitä kaikkia. Vesi, tiet, rakentaminen, koulu, päivähoito, terveydenhoito jne.

Päättäjinä ovat tavalliset suomalaiset ihmiset, kunnanvaltuutetut. Kaikilla meillä äänioikeutetuilla on oikeus osallistua siihen vaaliin, jossa nämä päättäjät valitaan.

Käytetään sitä oikeuttamme.

Karstulan Keskusta lähtee kuntavaaleihin vaaliohjelmalla, jossa haluamme korostaa oman kunnan merkitystä. On tärkeää, että päätöksenteko meitä kuntalaisia lähellä olevista asioista on meillä itsellämme. Kuka niistä asioista paremmin tietää, kuin me itse? Yhteistyön tekeminen ympäröivien kuntien ja maakunnan muidenkin kuntien kanssa on tärkeää.

Olemme sen kannalla. Maaseudun kehittäminen tapahtuu yhdessä sopimalla, ei repimällä.

Suomalaiset ikääntyvät. Niin myös Karstuset.  Kyseessä ei ole sairaus, vaan luonnollinen seuraus siitä, että ihmisten elintaso on noussut. Terveydenhuolto on mennyt eteenpäin ja sen seurauksena elämme pidempään.

Näinhän se on ollut tarkoituskin.

Ikääntymisen myötä toimintakyky väistämättä heikkenee ja avuntarve kasvaa. Ihmiset vanhenevat yksilöllisesti. Myös hoidon tulee olla yksilöllistä, ihmisen tarpeita vastaavaa. Hoitoa ja hoivaa tulee saada myös omaan kotiin jatkossakin.

Karstulan Keskusta ajaa vanhusten oikeutta kodinomaiseen asumiseen. 

Lapsiperheet ovat yhteiskunnan voimavara. Kuntaa on kehitettävä niin, että perheiden palvelut vastaavat ajan haasteisiin. Kasvavien lastensuojelun kustannusten hillitsemiseksi perheiden kotipalvelu tulee ottaa takaisin kunnan palveluihin. Asioihin on puututtava ennemmin ajoissa kuin jälkikäteen.

Kuntapalvelut tuotetaan verovaroilla. On tärkeää, että Karstusilla on töitä. Yrittäjyyden merkitys on tässä asiassa tärkeä. Jokainen säilytetty työpaikka ja jokainen uusi työpaikka ovat lottovoittoja, joista kunnassa ollaan ylpeitä. Keskusta on myös yrittäjien puolue. Haluamme olla mukana kehittämässä Karstulan elinkeinopolitiikkaa edelleen siihen suuntaan, että yrittäjänä pysyminen ja yrittäjäksi alkaminen ovat todellisia vaihtoehtoja. Näin turvataan alueellamme työpaikat.

Karstula on maaseutukunta. Erittäin virkeä maaseutukunta, jossa kylien merkitys koko kunnan kehitykselle on erittäin suuri. Haluamme turvata koko kunnan kehittämisen laitoja myöten. Toimivat maatilat ja maaseutuyritykset kylillä takaavat kylien vireänä säilymisen. Tieverkon kunto ja toimivat laajakaistayhteydet ovat perusasioita, jotka kunnassa on pidettävä kunnossa. Teemme työtä näiden asioiden eteen.

Vallalla oleva keskittämispolitiikka on lopetettava ja panostettava kuntien palveluiden, niiden lähellä ihmistä olevien palveluiden kehittämiseen. Karstulan kehittäminen ja eteenpäin vieminen on meille Keskustassa kunnia-asia.

Kunnallisvaaleissa olemme mukana täysillä ja tosissamme. Rakkaudesta kotiseutuun.

Satu Koskinen

Keskustan Karstulan Kunnallisjärjestön puheenjohtaja

Avainsanat: kuntavaalit, vanhukset, lapsiperheet, työ, yrittäjyys, lähipalvelut

Kuntavaaleissa määritetään Suomen suunta.

Keskiviikko 18.7.2012 - Satu Koskinen

Kuluva vuosi on ollut poikkeuksellisen vilkas uusien avauksien tekemisessä - siis poliittisten avausten tekemisessä. Mikään ei tunnu olevan nykyisellään hyvin ja suuruuden ihannointi on saanut ihan uudet mittasuhteet. Poimin tähän muutamia ihmetyksenaiheita, jotka EIVÄT vain mielestäni tunnu oikeilta, tai koko Suomea kehittäviltä keinoilta. 

Hallituksen mukaan toimiva kuntakoko on 20 000 ihmistä. Sillä taataan kunnan tarpeeksi leveät hartiat kantamaan taloudellista vastuuta, lisätään lähidemokratiaa ja turvataan lähipalvelut. Siis kaikki tämä vain rajoja siirtämällä!

Suomessa on 336 kuntaa joista 280:ssä on alle 20 000 asukasta. Elämme siis tällä hetkellä tilanteessa, jossa 56 kuntaa on Suomen hallituksen mukaan vahvoja peruskuntia, jotka pystyvät turvaamaan lähidemokratian ja tuottamaan sosiaali- ja terveyspalvelut. (Tästä asukasluvun vinkkelistä). Näitä vahvoja peruskuntia eivät siis ole esimerkiksi Kauniainen tai Muurame, mikä tuntuu talouslukujen valossa melko ihmeelliseltä.

Yhtenä vahvan kunnan perusteena käytetään työpaikkaomavaraisuutta. Sen tulisi olla 80 %.

Suurin työpaikkaomavaraisuus on (Kuntaliiton tilasto v. 2008) Ahvenanmaalla 188,1 % ja Pienin Lemlandin kunnassa 27,2 %. Keski-Suomessa päästään keskimäärin yli 80 prosenttiin.

Suomi on pitkä maa, joka on melko harvaan asuttu. Välimatkat kehä kolmosen ulkopuolella ovat sitä pidempiä mitä pohjoisemmaksi mennään. Lapissa on sopeuduttu elämään tilanteessa, jossa palvelut ovat satojenkin kilometrien päässä. Me ”etelän elävät” päivittelemme pitkiä välimatkoja siellä käydessämme, mutta kun on lomilta kotiuduttu, asia unohtuu. Kolmesataa kilometriä keskussairaalaan poikkinaisen jalan kanssa saattaa tuntua pitkältä…

Voiko asioita laittaa näin nippuun? Kehittämistamalli, joka sopii kuin nakutettu pääkaupunkiseudulle, ei välttämättä toimi Vehkaperällä.

Huomioni kiinnittyi myös viimeisimpään hallituksen mielestä uudistamista tarvitsevaan paikkaan eli yritystukiin.

Jatkossa kehittämisen painopiste Suomen hallituksen mielestä on kasvuyrityksissä sekä kansainvälistyvissä yrityksissä.

Entäs ne kaikki muut yritykset, ja niissä olevat työpaikat?

Olen Mari Kiviniemen kanssa samaa mieltä hallituksen tarjoamasta kylmästä kyydistä, joka ei kohtele Suomea ja suomalaisia tasapuolisesti, vaan keskittää ihmiset ja palvelut lähelle suuria keskuksia. Sama hallitus murehtii toisaalla keskittämisen mukanaan tuomia ongelmia; asuntopula, tonttipula, syrjäytyminen.

Kuntavaaleissa syksyllä tehdään myös päätöksiä siitä, jatkammeko Suomen kehittämistä tähän edellä kuvattuun suuntaan.

Kuntavaaleissa olen käytettävissä.

Hyvää loppukesää ja tavataan toreilla!

Terveisin Satu

Avainsanat: kuntavaalit, keskittäminen, yrittäjyys

Avauspuheenvuoroni kansallisen Veteraanipäivän juhlassa 27.4.2012

Perjantai 27.4.2012 - Satu Koskinen

Arvoisat sotiemme veteraanit, Lotat,miehet ja naiset, hyvä juhlayleisö.

Kansallista sotaveteraanien päivää on juhlittu vuodesta 1987.

Tällä kertaa päivän teema on

"Jälleenrakentamisen sankarit".

Ja sitähän te - kunnioitetut sotiemme veteraanit olette. 

Suomi elää- jälleen- rakennemuutoksen aikaa. Vallalla on ajatus keskittyneestä Suomesta, jossa ihmiset siirtyvät, valtion rohkaisemana, lähelle palveluita, jotta saavutetaan kustannussäästöjä.

Samaan aikaan kaupunkiseuduilla puhutaan liian nopeasta väestökasvusta, joka vaikeuttaa rakentamista ja liikennettä.

Tarvittaisiin lisää tilaa elämiseen.

Karstula näyttäytyy tässäkin asiassa hyvässä valossa.

Meillä on tilaa elää. Asunnon täältä saa kohtuullisella hinnalla, kirkolta tai sivukyliltä. Harrastusmahdollisuudet ovat hyvät, kaikenikäisille. Löytyy kulttuuritapahtumia ja toisaalta kaunista luontoa, jossa voi nauttia puhtaasta ilmasta ja vaikkapa vain hiljaisuudesta.

Meiltä puuttuu työtä.

Tarvittaisiin uusia yrityksiä ja sitä kautta uusia työmahdollisuuksia seudullemme. Tämän päivän uudisraivaajien tulisi olla yhtä rohkeita ja ennakkoluulottomia, niin kuin tekin- Kunnioitetut veteraanimme- aikoinaan olitte.

On helppoa kehittämistä sijoittaa sinne, missä kehitystä tapahtuu joka tapauksessa. Kahden miljoonan investointiraha suurkaupunkiin hukkuu byrokratiaan ja välillisiin kustannuksiin. Kahdella miljoonalla pienellä paikkakunnalla luodaan uusia alkuja ja avauksia, jotka näkyvät varmasti paikkakunnan työllisyystilanteessa kauan. Olisi rohkeaa kääntää ajattelu tässä kohdassa toisinpäin. Julkisella rahalla tehtäviä hankkeita tulisi enenevässä määrin siirtää niille alueille, joilla työllisyys tai ikärakenne sitä vaatii. 

Olisi kunnalle kuin kunnalle lottovoitto saada alueelleen sata henkeä työllistävä konttorirakennus. Miksi nämä lottovoitot aina menevät kaupunkeihin?

Juhlapuheissa Suomi halutaan pitää asuttuna reunojaan myöten.

Niin tässäkin puheessa.

Keskittäminen ja kaupungistaminen eivät ole ratkaisu hyvinvoivaan ja tasaisesti kehittyvään Suomeen. Myös maaseudulle tulee antaa mahdollisuus kasvaa ja kehittyä.

Arvoisat Sotiemme veteraanit,

Me jälkipolvet olemme teille velkaa sen, että pidämme tästä kansallisomaisuudestamme Suomesta hyvää huolta. Periaate, että talo jätetään uudelle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin se oli kun se itse otettiin vastaan, on edelleen paras oppi liiketaloudessa.

Arvoisa juhlayleisö,

näillä sanoilla haluan toivottaa Teille hyvää kansallista veteraanipäivää.

Avainsanat: alueellinen tasa-arvoisuus, yrittäjyys, työ

Tervehdyssanat joulukadun avajaisissa

Lauantai 3.12.2011 - Satu Koskinen

Hyvää iltapäivää karstuset!

Vuosi on mennyt todella nopeasti ja taas on joulu tulossa. Ensilumi antoi jo pikkuisen ennakkoa joulutunnelmasta, mutta ilo oli lyhytaikainen.

Joulunodotus alkaa näkyä jo kaupoissakin. Suklaalavat ovat saapuneet jo aikoja sitten, joulukoristeita on ja ennen kaikkea pikkuväkeä parveilee mielenkiintoisten lelupakkausten vierellä, nenä paketissa kiinni. Osaakohan se pukki tehdä mulle just tommosen jutun? Eletään jänniä aikoja!

Pitäisi olla kiltti ja kunnollinen. Joskus, tosi harvoin tietty, se meinaa olla vaikeaa.

Tämä koskee tietysti myös meitä aikuisia.

Joulukuu on alalla kuin alalla kiireinen kuukausi. Kaikki mahdolliset kokoukset, palaverit, tilaukset ja tehtävät kasaantuvat vuoden loppuun. Työpäivät venyvät ja ennen joulua alkaa akku olla jo tyhjä ja joulumieli on jossain kaukana.  Mutta tämä kuuluu jouluun. Jouluaattoillan rauhallisuus tuntuu mahtavalta tiiviin työrupeaman jälkeen.

Monen mielestä joulussa parasta on yhdessäolo perheen tai kavereiden kanssa. Pienille, ja joillekin isoillekin, lahjat ovat tärkeitä. Jouluun kuuluu omat perinteensä, jotka tekevät joulusta odottamisen arvoisen juhlan.

Joululla on toinenkin puolensa.  Joulu on varsinainen työn juhla.

Joulupukin paja työllistää vuosittain 10000 ihmistä. Tonttujen jouluun käyttämä raha on keskimäärin 465€.

Karstulassa tämän tutkimuksen mukaan puhutaan noin puolentoista miljoonan euron summasta.

Jouluun kuuluu olennaisena osana ruoka - suomalainen, perinteinen ruoka. Erityisen ilahduttavaa oli kuulla, että juhlapöydän kunkku eli kinkku on yli 90 prosenttisesti kotimainen. Laatikoiden osalta kotimaisuusaste taitaa olla sata.

Kunnan tervehdykseen on perinteisesti tainnut kuulua kehotus käyttää joulunkin alla oman kunnan yrittäjien palveluita ja tuotteita. Niin tänäkin vuonna.

Meillä karstusilla on etuoikeus asua kunnassa, josta löytyy väkimäärään suhteutettuna yllättävän paljon erikoisliikkeitä, siis muitakin liikkeitä, kuin ruokakauppoja.  Reilu vuosi sitten pidetyn ideamyllyn yhteydessä kuntalaiset esittivät paljon toiveita, jotka kohdistuivat nimenomaan yritysten tuote- ja palveluvalikoimaan.

Paras tapa turvata tai jopa parantaa palveluita, tarkoitan tässä nimenomaan yrityselämän palveluita, on käyttää niitä. Kaikkea ei aina heti hyllystä löydy, mutta kysymällä asia saattaa hoitua muutamassa päivässä.

Mieleen tulee kyltti erään karstusen yrittäjän seinällä: Mahdottoman teemme heti, ihmeiden tekeminen kestää vähän aikaa.

Jokainen euro, joka kannetaan kuntamme ulkopuolelle, sinne mistä halvemmalla saadaan, on pois omasta hyvinvoinnistamme.

Kylänraitilla on alkanut tapahtua. Linnunlaulun talon purkaminen on lähtenyt käyntiin. Viimeistään keväällä 2012 tontilla aloitetaan rakennustyöt uuden kiinteistön osalta. Paikalle on tulossa asuinhuoneistoja ja katutasoon liikehuoneistoja.  Kiinteistö tuo paitsi rakentuessaan työtä niin valmistuessaan uutta ilmettä keskustan katukuvaan. Se kertoo myös yrittäjien tahdosta kehittää Karstulaa.

Karstulan kunnan puolesta toivotan teille kaikille rauhallista ja mukavaa joulunodotusta.

Avainsanat: työ, yrittäjyys, joulu

On the road again!

Lauantai 19.11.2011 - Satu Koskinen

Puhun siis kunnan kannalta eräästä merkittävimmästä perusrakenteesta eli tiestä. En ota kantaa siihen, onko tien oltava pikitie vai hiekkatie. En myöskään väitä, että joku tarvitsee tietä enemmän kuin joku toinen.

Tie on vain yksinkertaisesti oltava olemassa, jotta arkielämä sujuu.

Yritystoiminnan perusedellytys vaikkapa palveluyrityksissä on se, että asiakkaat pääsevät tulemaan yritykseen ostoksille, parturiin, lääkäriin jne. Teurastamolle ei tule lihaa jalostukseen eikä meijerille  maitoa ellei kuormien ajo onnistu. Varaosien vienti perille ei onnistu ilman toimivia ajoväyliä. Metsien bioenergia on joskus tiettömienkin taipaleiden takana, mutta rekalla lämpölaitoksiin päästäkseen, se tarvitsee tien.

Lapset kulkevat koulutietä, kylätie voi olla hiljainen ja Kaamasen tiellä tapahtui paljonkin.

Teitä käyttävät kaikki.

 Teillä tietymättömillä ovat sen sijaan ne rahat, joita tämän asian hoitamiseen tarvitaan. Ja joka tapauksessa ne ovat riittämättömät. Suomen hallituksen tämänhetkisen näkemyksen mukaan ”liikennejärjestelmän toimivuuden ohella entistä tärkeämmäksi painopisteeksi nousee liikenteen päästöjen vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen myös liikennepolitiikassa”. Ja toimiihan tämä tietysti. Ei kunnollisia teitä, vähemmän liikennettä, vähemmän päästöjä.

Karstulan kunnassa olemme kuluvalla kaudella panostaneet merkittäviä summia tieverkoston uudisrakentamiseen. Toivon, etteivät tämänkaltaiset hankkeet jää viimeisiksi. Tie on luonteeltaan siitä hyvä investointi, että kun se kerran on tehty, se pysyy paikallaan ja palvelee alueensa ihmisiä päivittäin.

Nautitaan tästäkin peruspalvelusta, toimivasta tieverkosta ja pidetään ääntä sen puolesta.

 Tienkäyttäjän terveisin, Satu

Avainsanat: tie, yrittäjyys