Mitä teet aamulla ensimmäiseksi, kun menet töihin omaan yritykseesi?
Avaat oven. Laitat valot päälle ja tsekkaat pikaisella silmäyksellä, että kaikki on ok?
Muistatko vielä sen tunteen, kun tulit ensimmäistä kertaa omaan yritykseesi töihin?
Silloin ensimmäisenä aamuna.
Aijai. Se on hieno tunne. Kallis, mutta hieno tunne sanoo alitajunta jostain.
Kunnallisen päätöksenteon matkassa olen oppinut sen, että ilman yrityksiä kunta pysähtyy.
Ei yrityksiä, ei työtä. Jos ei ole työtä, ei tule verotuloja kuntiin. Ilman verotuloja ei voida tuottaa palveluja ja mitäpä sitä sitten enää kunnallakaan tekisi?
Siispä se, että pidämme huolta yrittäjyyden edellytyksistä, on kunnan toiminnan kannalta erittäin tärkeää.
Mitä kunnassa sitten voidaan tehdä, että yrittäminen onnistuu.
Yrityksen aloittamiseen tarvitaan liikeidea, yrittäjä ja rahaa. Tarvitaan myös näkemys markkinatilanteesta ja asiakaskunnasta – Että onko niitä?
Optimitilanteessa homma lähtee ns. lentoon ja tarvitaan lisäksi toimitila, tie, sähkö ja vesi ja viemäri. Niin ja netti. Ja sitten se tuotantolinja.
Tässä mennään jo ns. ”syvemmälle substanssiin” ja tarpeet alkavat vaihdella hyvinkin paljon. Jos lento on hyvä ja kiito kestää ja kiihtyy, etsitään kumppania tai työvoimaa.
Ja sitten jo ollaankin saappaat savessa ja kiinni yrittäjän arjessa. YRITETÄÄN.
Sitten siihen kunnan rooliin tässä.
Infra ja sen kunnossa pitäminen ja toimitilayhteistyö ovat erittäin tärkeitä yritysten kannalta. Itse kannatan Karstulassa koeponnistettua mallia, jossa vuokraa + korkoa maksamalla ostetaan toimitila pikkuhiljaa omaksi.
On toiminut hyvin.
Aloittelevien, olevien ja lopettelevien yritysten neuvontaa saa kunnan kehittämisyhtiöstä. Puhumattakaan avusta yrityksen erilaisiin paperisotiin. Yrittäjät itse nostavat arvioissaan kehittämisyhtiön korkealle näissä taidoissa.
Tästä palvelusta täytyy pitää kiinni ja sitä pitää tarpeen mukaan kehittää.
Valokuidusta sen verran, että hyvä kun se tehtiin. Nyt se on maksettu, käytössä ja käytettävissä. Erittäin moni yrittäjä ja yritys arvostivat tämän kunnan panostuksen korkealle.
Summa summarum, kunnan tehtävä on luoda edellytyksiä. Kunta ei pyöritä yrityksiä.
Karstula on yrittäjäaktiivinen kunta. Päätöksentekijät ovat pääosin ymmärtäneet kunnan ja yritysten välisen kohtalonyhteyden.
Yritys voi vaihtaa kuntaa, mutta kunta pysyy paikallaan. Tavoitellaan siis hyvää yhteistyötä ja menestystä kuntamme yritysten ja yrittäjien kanssa.
Nähdään taas!
Satu Koskinen