Kuka minä olen?
Olen Satu Koskinen. Olen äiti kolmelle lapselleni, jotka ovat jo aikuisia. Mieheni kanssa olemme olleet yksissä vuodesta 1985. Naimisissa hiukan vähemmän aikaa. Kari on edelleen elämäni valo.
Olen ammatiltani karjatalousyrittäjä ja koulutukseltani agrologi.
Näiltä tukijaloiltani teen työtä suomalaisen elintarviketeollisuuden raaka-aineen tuottajana. Olen laulun sanoin korsirehun tarjoilija. Kasvatamme tilallamme sonneja.
Poliittisesti olen keskellä ja keskustalainen. Keskusta on tarjonnut minulle yhteisön, jossa on ollut hyvä kehittää omaa kotikuntaani Karstulaa.
Asun maalla, kauppaan on 17 km. Tämä elämäntapa sopii minulle. Luonto on lähellä, naapurit on kaikki tuttuja eikä työmatkaa hidasta ruuhka. Vuodenajat tuntee ja näkee. Haaveissa olisi päästä käymään Pariisissa ja toisaalta saada pihasauna puukiukaalla.
Puhun suomalaisen maaseudun ja maatalouden puolesta. Molempia tarvitaan, jotta Suomessa riittää ruokaa jatkossakin. Maaseudun merkitys metsätalouden ja matkailun kannalta on kiistaton. Huoltovarmuudestamme on pidettävä huolta.
Luonnonsuojeluun ja ilmastonmuutoksen suhtaudun maltillisesti. Ilmastonmuutos on totta. Kun jokainen tekee oman osansa, pääsemme parhaaseen tulokseen. Vähemmän syyttelyä ja enemmän arjen tekoja. Aloitetaan vaikka siitä kierrätyksestä.
Harrastuksiini kuuluu – politiikan lisäksi – ”terapiaeläinten” kasvatus. Ja lähinnä itselleni. Kasvatan vuohia. Tällä hetkellä suomenvuohikuttuja on kuusi. Ne tuntuvat tietävän millä päällä emäntä kulloinkin on. Toisinaan joutuu ottamaan juoksuaskeleita niiden kanssa ja toisinaan polvelle tuodaan kuono silitettäväksi. Ne ovat erittäin kekseliästä porukkaa.
Navetalla meillä pomottaa Musti-kissa. Mustin kanssa käymme hiirestys- ja linnustusstrategiakeskusteluja aina aika ajoin. Musti hoitaa hommansa erinomaisesti ja kanojen kohdalla teimme kompromissin. Se ei jahtaa kanoja enkä minä hiiriä.
Muita kiinnostuksen kohteita ovat kirjallisuus, elokuvat, espanjan alkeet ja käsityöt. Puutarhajuttuja tulee tehtyä vähän ehtimisen mukaan.
Elämääni valoa ja iloa tuovat perhe ja ystäväni. Ilman heitä maailma olisi paljon tylsempi.
